Kun Elizabeth Taylor astui Kleopatran rooliin vuonna 1963, hänestä tuli osa yhtä Hollywoodin myyttisimmistä tuotannoista – ja samalla hän herätti kysymyksen siitä, missä määrin valkokankaan spektaakkeli vastaa historiallista todellisuutta. Joseph L. Mankiewiczin ohjaama jättiläiselokuva kertoo Egyptin viimeisestä faaraosta, joka käytti valtaansa ja viehätysvoimaansa Rooman vaikutusvaltaisimpien miesten rinnalla.

Ohjaaja: Joseph L. Mankiewicz ·
Pääosissa: Elizabeth Taylor, Richard Burton, Rex Harrison ·
Julkaisuvuosi: 1963

Pikakatsaus

1Vahvistetut faktat
2Mikä on epäselvää
  • Kleopatran itsemurhan tarkka tapa – käärmeen purema vai myrkky – on historioitsijoiden kesken kiistelty
  • Caesarionin lopullinen kohtalo Octavianuksen jälkeen on epävarma
3Aikajanasignaali
4Mitä seuraavaksi

Viisi keskeistä tietoa elokuvasta ja sen historiallisesta pohjasta on koottu alla olevaan taulukkoon.

Tieto Arvo
Elokuvan nimi Kleopatra
Ohjaaja Joseph L. Mankiewicz
Pääosat Elizabeth Taylor (Kleopatra), Richard Burton (Marcus Antonius), Rex Harrison (Julius Caesar)
Julkaisuvuosi 1963
Tuotantomaat USA, Iso-Britannia, Sveitsi
Kesto 243 minuuttia (alkuperäinen versio)

Minkä ikäisenä Kleopatra kuoli?

Kleopatran kuolinikä historian valossa

Kleopatra VII syntyi vuonna 69 eaa. ja kuoli 30 eaa., joten hän oli kuollessaan 39-vuotias (Wikipedia (avoin verkkotietosanakirja)). Hän ehti hallita Egyptiä faaraona yli kaksi vuosikymmentä, vuosina 51–30 eaa., ja hänen kuolemansa merkitsi Ptolemaiosten hallitsijasuvun loppua.

Miksi tämä on olennaista

Kleopatran suhteellisen nuori ikä korostaa sitä, miten varhain hän nousi valtaan ja kuinka nopeasti Rooman sisällissodat päättivät hänen hallintokautensa. Elokuvan katsoja näkee 39-vuotiaana kuolleen hallitsijan, jonka tarina on tiivistetty kolmeen ja puoleen tuntiin.

Elokuvan kuvaus Kleopatran kuolemasta

Vuoden 1963 elokuvassa Elizabeth Taylorin esittämä Kleopatra kuolee perinteisen kertomuksen mukaisesti käärmeenpuremaan. Kohtaus on elokuvan tunnetuimpia ja sitä on kuvailtu sekä dramaattiseksi että visuaalisesti vaikuttavaksi (Turner Classic Movies (elokuva-arkisto)). Historiallisissa lähteissä itsemurhan tarkka tapa on kuitenkin kiistanalainen – osa tutkijoista on epäillyt, että kyseessä on saattanut olla myrkky, ei käärme.

Paradoksi

Mitä ikonisempi kuolinhetki on valkokankaalla, sitä tiukemmin se juurtuu yleiseen tietoisuuteen – vaikka historioitsijat eivät ole varmoja sen yksityiskohdista. Elokuvan katsojalle Kleopatran kuolema on ikuisesti käärmeen purema.

Merkitys: Kleopatran kuolinikä ja -tapa ovat elokuvan keskeinen dramaturginen päätepiste, mutta historiallinen epävarmuus muistuttaa siitä, että elokuva on ennen kaikkea tulkinta – ei dokumentti.

Elizabeth Taylorin Kleopatra kuolee valkokankaalla dramaattisesti, mutta historialliset epävarmuudet jäävät varjoon – katsojan on hyvä erottaa elokuvan taide ja historian faktat.

Kuka oli Kleopatran ja Caesarin poika?

Caesarionin historiallinen rooli

Kleopatran ja Julius Caesarin poika oli Ptolemaios XV Caesarion, joka syntyi vuonna 47 eaa. Caesarion oli Egyptin viimeinen faarao ennen roomalaista valtaa, ja hän hallitsi äitinsä kanssahallitsijana vuodesta 44 eaa. lähtien (Academic Dictionaries (tietokirjallisuuden kokoelma)). Octavianuksen joukot surmasivat Caesarionin vuonna 30 eaa., pian Kleopatran kuoleman jälkeen.

Caesarionin esiintyminen vuoden 1963 elokuvassa

Elokuvassa Caesarionin rooli on pienempi, mutta hän on mukana tarinassa. Käsikirjoitus noudattaa pääpiirteissään antiikin lähteiden tapahtumia, joskin yksityiskohdissa on poikkeamia (Dickinsonin yliopiston klassisten tutkimusten blogi (tier2)). Caesarionin kohtalo jää elokuvassa vähemmälle huomiolle, mikä on tyypillistä Hollywood-klassikoille, joissa sivuhahmot saavat harvoin yhtä paljon tilaa kuin päähenkilöt.

Merkitys: Caesarionin kohtalo on suora seuraus Kleopatran ja Caesarin liitosta – ja samalla symboli sille, miten nopeasti Ptolemaiosten valta sammui roomalaisen sotilasmahtia vastaan.

Caesarionin tarina jää elokuvassa ohueksi, mutta historiallisesti hän oli viimeinen faarao ennen Rooman valtaa – Elizabeth Taylorin ja Rex Harrisonin hahmot eivät juuri käsittele hänen kohtaloaan.

Oliko Kleopatra faarao?

Kleopatran asema faaraona

Kyllä, Kleopatra VII hallitsi Egyptiä faaraona vuosina 51–30 eaa. Hän oli Ptolemaiosten hallitsijasuvun viimeinen aktiivinen hallitsija. Hänen asemansa faaraona on historiallisesti kiistaton (Wikipedia (avoin verkkotietosanakirja)).

Elokuvan tulkinta Kleopatran vallasta

Vuoden 1963 elokuvassa Kleopatra esitetään voimakkaana hallitsijana, joka käytti viehätysvoimaansa ja älyään suojellakseen Egyptiä Rooman laajenemiselta. Elizabeth Taylorin tulkinta korostaa Kleopatran poliittista taitoa ja karismaa. Elokuva kuitenkin jättää tai vääristää joitakin historiallisia yksityiskohtia – esimerkiksi Kleopatran aseman Ptolemaios XIV:n kanssa hallinneena yhteishallitsijana jää epäselväksi (Dickinsonin yliopiston klassisten tutkimusten blogi (tier2)).

Merkitys: Kleopatra oli kiistatta faarao, mutta elokuva painottaa hänen romanttisia suhteitaan poliittisten saavutustensa kustannuksella – valinta, joka on herättänyt keskustelua historiantutkijoiden keskuudessa.

Elizabeth Taylorin Kleopatra on vahva johtaja, mutta elokuva sivuuttaa osan hänen todellisesta poliittisesta roolistaan – historiallinen totuus on monisyisempi.

Miksi Kleopatra tappoi itsensä?

Itsemurhan historialliset syyt

Kleopatra teki itsemurhan Octavianuksen (myöhemmin keisari Augustus) joukkojen voitettua hänen ja Marcus Antoniuksen joukot Actiumin taistelussa vuonna 31 eaa. Historiallisten lähteiden mukaan hän vältti nöyryytyksen joutumasta roomalaisten vangiksi ja kuljetettavaksi Roomaan triumfin vietäväksi (Wikipedia (avoin verkkotietosanakirja)). Perinteisen kertomuksen mukaan hän käytti myrkyllistä käärmettä, mutta tästä ei ole täyttä varmuutta.

Elokuvan dramatisointi itsemurhasta

Vuoden 1963 elokuvassa Kleopatran itsemurha on kuvattu dramaattisesti Elizabeth Taylorin esittämänä. Kohtaus on yksi elokuvan tunnetuimmista, ja se noudattaa pääosin Plutarkhoksen ja muiden antiikin historioitsijoiden versiota tapahtumista (Turner Classic Movies (elokuva-arkisto)). Elokuva ei kuitenkaan ota kantaa keskusteluun itsemurhan tarkasta tavasta.

Mistä varoa

Elokuvan katsoja saattaa pitää itsestäänselvyytenä, että Kleopatra kuoli käärmeenpuremaan. Historiantutkijat muistuttavat, että tämä on yksi mahdollinen versio – ei varmistettu tosiasia.

Merkitys: Kleopatran itsemurha on elokuvan tunnepitoinen huipentuma, mutta se perustuu osin epävarmoihin historiallisiin lähteisiin. Katsojan on hyvä erottaa toisistaan elokuvan dramaturgia ja historiallinen todellisuus.

Elizabeth Taylorin kuolinhetki on elokuvan ikonisin, mutta historioitsijat eivät ole varmoja sen yksityiskohdista – katsojan kannattaa suhtautua kriittisesti.

Kuka tappoi Caesarin?

Caesarin murhan historialliset tapahtumat

Julius Caesar murhattiin senaatissa 15. maaliskuuta 44 eaa. – niin sanotuilla maaliskuun iduksilla. Murhaan osallistui useita senaattoreita, tunnetuimpana Marcus Junius Brutus. Caesarin murha oli käännekohta Rooman tasavallan historiassa ja johti lopulta Octavianuksen nousuun valtaan (Wikipedia (avoin verkkotietosanakirja)).

Caesarin murhan kuvaus elokuvassa

Elokuvassa Julius Caesaria esittää Rex Harrison, ja murhakohtaus on osa tarinaa. Harrisonin tulkinta Caesarista on arvosteltu olevan hieman etäinen ja jäykkä, mikä on ristiriidassa historiallisen Caesar-kirjallisuuden kanssa, joka kuvaa häntä karismaattisena ja taitavana poliitikkona (Academic Dictionaries (tietokirjallisuuden kokoelma)).

Merkitys: Caesarin murha on keskeinen juonenkäänne, joka käynnistää Kleopatran ja Marcus Antoniuksen tarinan. Elokuva tiivistää historian tapahtumia, mikä auttaa katsojaa seuraamaan juonta, mutta yksityiskohdat saattavat kärsiä yksinkertaistuksista.

Rex Harrisonin Caesar jää etäiseksi, mutta murha itsessään käynnistää tarinan – historiallinen todellisuus on monipuolisempi kuin elokuvan kuvaus.

Vahvistetut faktat ja avoimet kysymykset

Vahvistetut faktat

  • Kleopatra kuoli 39-vuotiaana vuonna 30 eaa. (Wikipedia)
  • Hänellä oli poika Caesarion Julius Caesarin kanssa (Academic Dictionaries)
  • Hän oli Egyptin viimeinen aktiivinen faarao (Wikipedia)
  • Hän teki itsemurhan Octavianuksen voiton jälkeen (Turner Classic Movies)
  • Julius Caesar murhattiin senaatissa 15. maaliskuuta 44 eaa. (Academic Dictionaries)

Mikä on epäselvää

  • Käärmeen pureman tarkka käyttö itsemurhassa on kiistelty (Turner Classic Movies)
  • Caesarionin kohtalo on epävarma – osa lähteistä väittää Octavianuksen surmauttaneen hänet, osa jättää asian avoimeksi (Dickinsonin yliopiston blogi)
  • Elokuvan aikajana tiivistää tapahtumia, mikä hämärtää historiallista tarkkuutta (Academic Dictionaries)
  • Kleopatran ja Ptolemaios XIV:n yhteishallinnon kuvaus jää elokuvassa epäselväksi (Dickinsonin yliopiston blogi)
  • Konstantinuksen kaaren anakronistinen käyttö on kritiikin kohteena (Academic Dictionaries)

Näkökulmia elokuvaan

”Kleopatra (1963) on ennen kaikkea tarina intohimosta ja vallasta, ja se onnistuu tiivistämään vuosikymmenten tapahtumat kolmeen ja puoleen tuntiin. Historian ystävät saattavat kuitenkin huomata, että elokuva ottaa vapauksia erityisesti aikajanan ja henkilöhahmojen motiivien kanssa.”

– Historia net (historian verkkojulkaisu)

”Elokuvan näyttelijäkaarti on poikkeuksellinen: Elizabeth Taylor, Richard Burton ja Rex Harrison loistavat rooleissaan. Heidän kemiansa tuo syvyyttä hahmoihin, jotka muuten saattaisivat jäädä pelkiksi historiallisiksi nimiksi.”

– Episodi (elokuvauutissivusto)

Elokuvan perintö on monitahoinen: se on sekä Hollywoodin suurimpia spektaakkeleita että varoittava esimerkki tuotannonhallinnan haasteista. Joseph L. Mankiewiczin ohjaustyö, Elizabeth Taylorin karisma ja elokuvan visuaalinen loisto ovat varmistaneet sen paikan elokuvahistoriassa – mutta historiallisesta tarkkuudesta keskustellaan yhä.

Suomalaiselle katsojalle elokuva tarjoaa mahdollisuuden nähdä, miten antiikin maailma tulkittiin 1960-luvun Hollywoodissa. Päätös on selvä: jos nautit suurista tarinoista ja et kaipaa jokaisen historiallisen yksityiskohdan tarkkuutta, Kleopatra on katsomisen arvoinen. Elizabeth Taylorin tulkitsema Kleopatra tarjoaa katsojalle unohtumattoman kokemuksen, mutta historiallisia tarkkuuksia etsivän on hyvä tiedostaa elokuvan vapaudet.

Usein kysytyt kysymykset

Kuka oli Egyptin viimeinen faarao?

Egyptin viimeinen aktiivinen faarao oli Kleopatra VII, joka hallitsi vuosina 51–30 eaa. Hänen kuolemansa jälkeen Egyptistä tuli Rooman provinssi.

Miten Marcus Antonius kuoli?

Marcus Antonius teki itsemurhan vuonna 30 eaa. saatuaan väärän tiedon Kleopatran kuolemasta. Historiallisten lähteiden mukaan hän surmasi itsensä miekallaan.

Oliko Kleopatra olemassa?

Kyllä, Kleopatra VII oli historiallinen henkilö. Hän hallitsi Egyptiä faaraona ja hänen elämästään on säilynyt lukuisia antiikin lähteitä.

Miten Julius Caesar kuoli?

Julius Caesar murhattiin senaatissa 15. maaliskuuta 44 eaa. useiden senaattorien toimesta. Tunnetuin murhaajista oli Marcus Junius Brutus.

Kuka sanoi ”Sinäkin, Brutukseni”?

Lause ”Sinäkin, Brutukseni” (latinaksi ”Et tu, Brute”) on tunnetuin versio Caesarin viimeisistä sanoista. Sen esittää William Shakespeare näytelmässään Julius Caesar – ei antiikin lähteet.

Oliko Julius Caesar keisari?

Julius Caesar ei ollut keisari siinä mielessä kuin Augustus myöhemmin. Hänet nimettiin diktaattoriksi eliniäksi, mutta hän ei koskaan käyttänyt keisarin titteliä. Keisarius alkoi vasta Augustuksesta.

Aiheeseen liittyvää: Good Morning Vietnam – historia, tositarina ja Robin Williams · Espanjan kuningatar Ena – Historiallinen elämä ja uusi tv-sarja