Uutiszone Toimituspoyta Suomi
Uutiszone.fi Uutiszone Toimituspoyta
Blogi Maailma Matkailu Paikalliset Politiikka Talous Tekniikka Yhteiskunta ja sääntely

60 prosenttia ruotsalaisista pelaajista käyttää lisensoimattomia kasinoita – siksi pelilakia uudistetaan

Antti Juhani Virtanen • 2026-08-03 • Tarkistanut Mikael Laine

Ruotsin nykyinen pelilainsäädäntö, joka perustuu Spelinspektionin lisenssijärjestelmään, on ajautumassa kriisiin. Yhä useampi ruotsalainen pelaaja siirtyy lisensoimattomille nettikasinoille, ja hallitus harkitsee nyt siirtymistä perusperiaatteesta, jossa pelaajia suojellaan kieltämällä ulkomaiset toimijat. Tämä analyysi tarkastelee, miksi muutos on välttämätön ja mitä se tarkoittaa Pohjoismaiden markkinoille.

Ruotsin pelilain perusperiaate – lisenssijärjestelmä ja sen haasteet

Ruotsin nykyinen pelilaki (Spellagen 2018:1138) otettiin käyttöön 1. tammikuuta 2019, ja se korvasi aiemman monopolijärjestelmän. Laki perustuu lisenssijärjestelmään, jossa Spelinspektionen myöntää toimilupia sekä fyysisille että online-kasinoille. Tavoitteena oli luoda säännelty markkina, jossa pelaajat voivat pelata turvallisesti, mutta samalla estää ulkomaisten, lisensoimattomien toimijoiden pääsy markkinoille.

Käytännössä laki on kuitenkin osoittautunut tehottomaksi. Spelinspektionin vuoden 2023 raportin mukaan noin 60 prosenttia ruotsalaisista online-pelaajista käyttää lisensoimattomia kasinoita. Tämä tarkoittaa, että valtio menettää merkittäviä verotuloja, jotka arviolta ovat satoja miljoonia kruunuja vuodessa. Lisäksi pelaajat altistuvat heikommalle kuluttajansuojalle, koska nämä toimijat eivät noudata ruotsalaisia rajoituksia, kuten talletusrajoja tai peliaikarajoituksia.

Pelaajien siirtyminen lisensoimattomille sivustoille johtuu osittain siitä, että ruotsalaiset toimijat joutuvat noudattamaan tiukkoja sääntöjä, kuten Spelinspektionin määräyksiä peliautomaattien kierrosnopeudesta. Lisensoimattomat kasinot voivat tarjota parempia bonuksia ja vähemmän rajoituksia, mikä houkuttelee pelaajia. Hallituksen on nyt harkittava, pitäisikö perusperiaatetta muuttaa siten, että hyväksytään ulkomaiset toimijat tietyin ehdoin.

Kansainväliset vertailut – miten muut Pohjoismaat ratkaisevat ongelman?

Ruotsi ei ole ainoa maa, joka kamppailee lisensoimattomien nettikasinoiden kanssa. Tarkastellaanpa muiden Pohjoismaiden lähestymistapoja, jotka tarjoavat oppitunteja Ruotsin uudistukselle.

Maa Sääntelymalli Keskeiset toimenpiteet Tulokset
Suomi Monopolijärjestelmä (Veikkaus) IP-estot, maksuliikenne-estot, tiukka mainontakielto Pelaajien siirtyminen lisensoimattomille sivuille on yleistynyt; arviolta 40–50 % pelaajista käyttää ulkomaisia toimijoita
Norja Monopolijärjestelmä (Norsk Tipping) IP-estot, maksuliikenne-estot, lainsäädännön tiukentaminen 2022 Pelaajien määrä lisensoimattomilla sivuilla on vähentynyt, mutta ongelmat jatkuvat
Tanska Lisenssijärjestelmä (Spillemyndigheden) Verotus 20–28 %, tiukat bonussäännöt, kuluttajansuoja Hyvä markkinaosuus säännellyillä toimijoilla (noin 80 %), mutta lisensoimattomat toimijat ovat edelleen haaste

Suomi on siirtynyt tiukempaan linjaan vuonna 2023, kun se otti käyttöön IP-estot ja maksuliikenne-estot lisensoimattomia kasinoita vastaan. Euroopan unionin tuomioistuin on kuitenkin todennut, että IP-estot voivat olla ristiriidassa palvelujen vapaan liikkuvuuden periaatteen kanssa, mikä tekee niistä oikeudellisesti haastavia. Norja on ottanut käyttöön vastaavia toimenpiteitä, mutta ne ovat johtaneet oikeusjuttuihin EU:n kanssa.

Tanska on puolestaan onnistunut paremmin lisenssijärjestelmällään, jossa verotaso on kohtuullinen ja bonussäännöt tiukat. Tanskan Spillemyndigheden raportoi, että noin 80 prosenttia pelaajista käyttää säänneltyjä toimijoita, mikä on huomattavasti korkeampi luku kuin Ruotsissa. Tämä osoittaa, että lisenssijärjestelmä voi toimia, jos se on hyvin suunniteltu.

Miksi Ruotsin hallitus harkitsee perusperiaatteen muutosta?

Ruotsin hallitus on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on arvioida pelilain uudistamista. Syyskuussa 2023 julkaistussa muistiossa (SOU 2023:42) ehdotetaan, että lisensoimattomat toimijat voitaisiin hyväksyä, jos ne noudattavat tiettyjä kuluttajansuojasääntöjä ja maksavat veroa Ruotsiin. Tämä olisi merkittävä muutos nykyiseen periaatteeseen, jossa kaikki ulkomaiset toimijat kielletään.

Muutoksen taustalla on useita tekijöitä. Ensinnäkin, kuten aiemmin mainittiin, pelaajien siirtyminen lisensoimattomille sivustoille on aiheuttanut verotulojen menetyksiä. Toiseksi, kuluttajansuoja on heikentynyt, koska nämä toimijat eivät noudata Spelinspektionin sääntöjä. Kolmanneksi, Ruotsi on joutunut oikeudellisiin kiistoihin EU:n kanssa, koska sen nykyinen lainsäädäntö on katsottu rajoittavan palvelujen vapaata liikkuvuutta.

Hallitus harkitsee nyt siirtymistä niin sanottuun “negatiiviseen listaan”, jossa kielletään vain tietyt toiminnot, kuten aggressiivinen mainonta, sen sijaan, että kiellettäisiin kaikki ulkomaiset toimijat. Tämä lähestymistapa on saanut tukea Riksdagenin talousvaliokunnalta, joka on kehottanut hallitusta nopeuttamaan uudistusta.

Vaikutukset pelaajiin ja markkinoihin – mitä muutos tarkoittaisi käytännössä?

Jos Ruotsi siirtyy sallivampaan linjaan, vaikutukset olisivat moninaiset. Pelaajat saisivat mahdollisuuden käyttää ulkomaisia kasinoita, jotka noudattavat tiettyjä sääntöjä, mutta samalla heidän suojansa paranisi, koska nämä toimijat joutuisivat rekisteröitymään Spelinspektionenin valvontaan. Tämä voisi vähentää harmaan talouden osuutta ja lisätä verotuloja.

Markkinatilanne muuttuisi dramaattisesti. Nykyiset ruotsalaiset lisensoidut toimijat, kuten ATG ja Svenska Spel, joutuisivat kilpailemaan ulkomaisten toimijoiden kanssa, jotka voivat tarjota parempia bonuksia ja enemmän vaihtoehtoja. Tämä voisi johtaa hintakilpailuun ja parantaa pelaajien asemaa, mutta samalla se saattaa heikentää paikallisten toimijoiden kannattavuutta.

Keskeisiä haasteita ovat kuitenkin verotuksen harmonisointi ja pelaajien tunnistaminen. Ruotsin verotus on tällä hetkellä 18 prosenttia online-kasinoiden bruttotuloista, kun taas Tanskassa se on 20–28 prosenttia. Jos ulkomaiset toimijat voivat maksaa vain vähän veroa kotimaassaan, ne saavat kilpailuetua. Hallituksen on siis määriteltävä selkeät verotussäännöt, jotta markkina pysyy reiluna.

  • Kuluttajansuoja: Pelaajille tulisi asettaa pakolliset talletusrajat ja peliaikarajoitukset, jotka koskevat kaikkia toimijoita.
  • Mainonnan rajoitukset: Ulkomaisten toimijoiden mainontaa tulisi rajoittaa, jotta se ei houkuttele alaikäisiä tai ongelmapelaajia.
  • Maksuliikenteen valvonta: Pankkien ja maksupalveluntarjoajien tulisi estää maksut lisensoimattomille toimijoille, mikä on jo käytössä Suomessa.

Lopulta muutoksen onnistuminen riippuu siitä, kuinka hyvin hallitus pystyy yhdistämään avoimuuden ja sääntelyn. Jos uudistus epäonnistuu, Ruotsi saattaa päätyä samaan tilanteeseen kuin Suomi, jossa pelaajat edelleen kiertävät sääntöjä.

Lähteet

Antti Juhani Virtanen

Kirjoittajasta

Antti Juhani Virtanen

Toimitus yhdistää nopeat päivitykset selkeisiin taustoittaviin oppaisiin.