Suomen Kansallispuistot Kartalla – Kaikki 41 Puistoa Ja Sijainnit

Suomi on yksi maailman metsäisimmistä maista, ja sen 41 kansallispuistoa tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua maan rikkaaseen luontoon. Jokainen puisto on oma erityinen kokonaisuutensa, jossa yhdistyvät vanhat metsät, järvet, tunturimaisemat ja rannikkoalueet. Kartan avulla voi helposti suunnitella retken ja löytää lähimmän kohteen.

Kansallispuistojen perusajatuksena on suojella luonnon monimuotoisuutta samalla tarjoten kaikille mahdollisuuden nauttia virkistäytymisestä luonnossa. Metsähallitus vastaa puistojen hoidosta ja kehittämisestä, ja ajantasaiset tiedot löytyvät virallisesta luontoon.fi-portaalista.

Tämä opas kokoaa yhteen kaikki Suomen kansallispuistot kartalla nähtynä, niiden sijainnit, koot ja perustamisvuodet. Tavoitteena on tarjota kattava käsitys suomalaisesta suojelualueverkostosta retkeilijöille ja luonnosta kiinnostuneille.

Kuinka monta kansallispuistoa Suomessa on?

Suomessa on tällä hetkellä 41 kansallispuistoa, joiden yhteispinta-ala on noin 10 000 neliökilometriä eli noin 2,5 prosenttia maan kokonaispinta-alasta. Puistot sijaitsevat eri puolilla Suomea aivan eteläisimmästä osasta aina pohjoisimpiin kolkkiin asti, ja ne tarjoavat vaihtelevia luontokokemuksia vuodenajasta riippumatta.

Kansallispuistot ovat suuria luonnonsuojelualueita, joiden tehtävänä on säilyttää luonnon monimuotoisuutta ja tarjota virkistysmahdollisuuksia kaikille avoimesti. Jokainen puisto on luontoarvoiltaan merkittävä alue, jossa luonto pääsee elämään mahdollisimman luonnollisesti ihmisen ohjaamana.

• Kansallispuistot kattavat noin 3,3 prosenttia Suomen pinta-alasta
• Suojeltu luonnon monimuotoisuus ja harvinaiset lajit
• Suosituimmat kohteet: Nuuksio, Urho Kekkonen, Pallas–Ylläs
• Kasvava trendi: luontoturismi ja ulkoiluharrastukset
• Uusin puisto on Salla, joka perustettiin vuonna 2022
• Kaikki puistot ovat avoimia ympäri vuoden
• Retkeilyreitit ja palvelut vaihtelevat puistoittain

Missä Suomen kansallispuistot sijaitsevat kartalla?

Suomen kansallispuistot jakautuvat maantieteellisesti epätasaisesti: tiheämmin eteläisessä Suomessa ja harvemmassa pohjoisessa. Tämä johtuu osittain historiallisista valinnoista, mutta myös siitä, että eri puolilla maata on erilaisia luontotyyppejä suojeltavaksi. Kartalta näkee selvästi, miten puistot on sijoiteltu kattamaan maan monimuotoisuutta.

Kansallispuistot löytyvät interaktiivisilta kartoilta luontoon.fi-sivustolta sekä muilta palveluilta kuten kotimaankohteet.fi ja kartta.com. Karttojen avulla voi tutustua puistojen sijainteihin, reitteihin ja palveluihin ennen matkaa.

Kansallispuistot alueittain

Etelä-Suomessa sijaitsevia puistoja ovat muun muassa Nuuksio Uudellamaalla, joka on erityisen suosittu pääkaupunkiseudun asukkaiden keskuudessa. Muita etelän puistoja ovat esimerkiksi Repovesi Kymenlaaksossa, Koli Pohjois-Karjalassa ja Teijo Satakunnassa. Alueen puistot ovat tyypillisesti pienempiä mutta helposti saavutettavia.

Länsi-Suomessa merkittäviä kohteita ovat Helvetinjärvi Pirkanmaalla, Lauhanvuori Satakunnassa ja Kauhaneva–Pohjankangas Keski-Pohjanmaalla. Keski-Pohjanmaa kunnat ja nähtävyydet -sivustolta löytyy lisätietoa alueen luontokohteista. Sisä-Suomen puistot tarjoavat vaihtelevaa maisemaa järvien, soiden ja metsien keskellä.

Pohjoisen ja Lapin puistot

Lappiin keskittyy suurin osa Suomen kansallispuistoista, ja ne ovat myös pinta-alaltaan suurimpia. Alueen tunnetuimpia puistoja ovat Urho Kekkosen kansallispuisto, Lemmenjoki ja Pallas–Ylläs. Nämä alueet tarjoavat ainutlaatuisia tunturimaisemia, erämaata ja mahdollisuuden tutustua arktiseen luontoon.

Retkikartta.fi-palvelu tarjoaa kattavat tiedot puistojen retkeilyreiteistä ja opastaulukoista. Palvelusta löytyy tietoa muun muassa Lemmenjoen, Pallas-Yllästunturin, Urho Kekkosen, Oulangan ja Riisitunturin alueista. Jokaiselle puistolle on saatavilla omat karttansa ja reittitiedot.

Mikä on Suomen suurin kansallispuisto?

Suomen suurin kansallispuisto on Lemmenjoki, jonka pinta-ala on 2 858 neliökilometriä. Se sijaitsee Inarin kunnassa Lapissa ja on osa laajaa erämaa-aluetta, jossa voi todella kokea villin luonnon rauhallisuuden. Lemmenjoessa yhdistyvät vanhat kuusimetsät, suot ja jokilaaksojen maisemat.

Toiseksi suurin on Urho Kekkosen kansallispuisto, jonka pinta-ala on 2 549 neliökilometriä. Tämä puisto sijaitsee Sodankylän ja Savukosken kuntien alueella ja on yksi Euroopan suurimmista suojelualueista. Kolmantena tulee Pallas–Ylläs, jonka pinta-ala on 1 026 neliökilometriä.

Suurimmat kansallispuistot pinta-alan mukaan

Kansallispuistojen kokonaispinta-ala

Kaikkien 41 kansallispuiston yhteispinta-ala on noin 10 000 neliökilometriä. Tämä kattaa noin 2,5 prosenttia Suomen kokonaispinta-alasta, mikä on kansainvälisesti vertailtuna hyvä taso. Puistojen koko vaihtelee suuresti pienimmästä suurimpaan, ja ne on valittu edustamaan maan eri luontotyyppejä.

Suomen kansallispuistojen historia ulottuu 1950-luvulle, jolloin ensimmäiset puistot perustettiin. Tavoitteena on ollut suojella maan arvokkaimmat luontoalueet tuleville sukupolville ja tarjota kaikille mahdollisuus nauttia luonnosta.

Kaikki Suomen kansallispuistot

Suomen 41 kansallispuistoa muodostavat kattavan verkoston, joka ulottuu etelän metsistä pohjoisen erämaahan. Jokainen puisto on omanlaisensa ja tarjoaa erilaisia elämyksiä vuodenajoista riippuen. Tässä kattava lista kaikista puistoista aakkosjärjestyksessä:

• Etelä-Konnevesi
• Helvetinjärvi
• Hiidenportti
• Hossa
• Isojärvi
• Itäinen Suomenlahti
• Kauhaneva–Pohjankangas
• Koli
• Kolovesi
• Kurjenrahka
• Lauhanvuori
• Leivonmäki
• Lemmenjoki
• Liesjärvi
• Linnansaari
• Nuuksio
• Oulanka
• Pallas–Yllästunturi
• Patvinsuo
• Perämeri
• Petkeljärvi
• Puurijärvi–Isosuo
• Pyhä-Häkki
• Pyhä–Luosto
• Päijänne
• Repovesi
• Riisitunturi
• Rokua
• Saaristomeri
• Salla
• Salamajärvi
• Selkämeri
• Seitseminen
• Sipoonkorpi
• Syöte
• Tammisaaren saaristo
• Teijo
• Tiilikkajärvi
• Torronsuo
• Urho Kekkosen kansallispuisto
• Valkmusa

Kansallispuistojen historia ja kehitys

Suomen kansallispuistojen juuret ulottuvat 1800-luvun lopun suojeluliikkeeseen, jolloin heräsi huoli luonnonvarojen ehtymisestä ja metsien hävittämisestä. Ensimmäiset viralliset kansallispuistot perustettiin kuitenkin vasta vuonna 1956, jolloin itsenäinen Suomi loi oman suojelujärjestelmänsä.

Pallas-Ounastunturi ja Pyhätunturi olivat aikaisia malleja, jotka toimivat kansallispuistojen edeltäjinä. Vuosikymmenten saatossa puistojen määrää on lisätty asteittain monimuotoisuuden turvaamiseksi. Uusimpana puistona perustettiin Salla vuonna 2022, mikä osoittaa, että suojelutyö jatkuu edelleen.

Kansallispuistojen perustamisvuosien merkkipaalut

1. 1956: Ensimmäiset puistot perustettiin, mukaan lukien Lemmenjoki, Oulanka ja Petkeljärvi
2. 1938: Pallas-Ounastunturi perustettiin, yksi varhaisimmista suojelualueista
3. 1982: Helvetinjärvi ja Hiidenportti liitettiin kansallispuistoiksi
4. 1983: Urho Kekkosen kansallispuisto perustettiin
5. 1991: Saaristomeri ja Selkämeri saivat kansallispuistoaseman
6. 2011: Sipoonkorpi perustettiin pääkaupunkiseudun luonnonsuojelualueeksi
7. 2022: Salla, 41. kansallispuisto, perustettiin

Mitä tietoja on vahvistettu ja mitä ei?

Suomen kansallispuistoista on saatavilla runsaasti virallisia tietoja, jotka perustuvat Metsähallituksen ylläpitämiin rekistereihin. Tiedot puistojen määrästä, sijainneista ja pinta-aloista ovat vahvistettuja ja ajantasaisia vuodelle 2024. Nämä tiedot löytyvät sekä Metsähallituksen omilta sivuilta että luontoon.fi-portaalista.

Käyntimäärät ja eläinkantojen kehitys voivat vaihdella vuosittain, eikä näistä ole saatavilla julkisesti vahvistettuja lukuja kaikille puistoille. Suosituimpien kohteiden, kuten Nuuksion, osalta on paremmin saatavilla tilastotietoa kuin harvemmin vierailluista puistoista.

Kansallispuistojen merkitys ja käyttö

Kansallispuistot ovat keskeisiä suomalaisen luontoturismin ja ulkoilukulttuurin kannalta. Ne tarjoavat mahdollisuuden vaellukseen, retkeilyyn, lintujen bongaukseen ja luonnon rauhaan tutustumiseen. Jokainen puisto on suunniteltu tarjoamaan elämyksiä eri tasoisille retkeilijöille, kuntoilijasta kokeneeseen erähenkilöön.

Puistojen merkitys biodiversiteetin suojelussa on erityisen suuri. Ne toimivat suojapaikkoina harvinaisille kasvi- ja eläinlajeille sekä ekosysteemeille, joita muualla ei enää esiinny. Ilmastonmuutoksen torjunnassa suojelualueet ovat avainasemassa, sillä ne ylläpitävät hiilinieluja ja elinympäristöjä.

Retkeilyreitit vaihtelevat helpoista päiväreiteistä haastaviin usean päivän vaelluksiin. Esimerkiksi Maailman paras poropiirakka resepti -sivustolta voi löytää vinkkejä eräretkieväiden valmistamiseen. Monet puistot tarjoavat myös laavuja, telttailualueita ja vuokramökkejä yöpymistä varten.

Lähteet ja lisätiedot

“Kansallispuistot ovat Suomen luonnon aarteita, joiden suojelu on kansallinen velvoite.”

— Metsähallitus

Viralliset tiedot Suomen kansallispuistoista löytyvät Metsähallituksen verkkosivuilta, jossa on kattavat taulukot kaikista puistoista. Luontoon.fi-portaali tarjoaa ajantasaiset tiedot reiteistä, palveluista ja retkiohjeista jokaiselle puistolle erikseen. Sivustot sisältävät tietoja koosta, perustamisvuodesta ja sijainnista.

Karttoja ja lisätietoja puistoista löytyy myös seuraavista lähteistä:

• Metsähallituksen kansallispuistotaulukot
• Luontoon.fi – Kansallispuistot
• Retkikartta.fi – retkeilyreitit ja opasteet
• Wikipedia – Luettelo Suomen kansallispuistoista

Yhteenveto

Suomi tarjoaa retkeilijöille poikkeuksellisen hyvän mahdollisuuden tutustua luontoon 41 kansallispuiston kautta. Kartan avulla voi helposti löytää lähimmän kohteen ja suunnitella retken omien kiinnostuksen kohteiden mukaan. Puistot jakautuvat ympäri Suomea, ja ne tarjoavat vaihtelevia elämyksiä vuodenaikojen mukaan.

Olipa kyse sitten päiväretkestä lähellä tai usean päivän vaelluksesta pohjoisessa, kansallispuistot tarjoavat mahdollisuuden kokea suomalaisen luonnon rikkauden. Ajantasaiset tiedot löytyvät virallisista lähteistä, ja jokainen puisto on omanlaisensa kokemus.

Usein kysytyt kysymykset