The Wolf of Wall Street: Tositarina, kohut ja Margot Robblen ikä

Elokuva, joka herättää yhä keskustelua – onko se rikosten ihannointia vai villiä viihdettä? Vuonna 2013 ensi-iltansa saanut The Wolf of Wall Street perustuu Jordan Belfortin omaelämäkertaan ja kertoo miehestä, joka huijasi sijoittajilta yli 200 miljoonaa dollaria. Tässä oppaassa käymme läpi elokuvan tositarinan, sen aiheuttamat kohut ja vastaamme kysymyksiin, joita katsojat ovat eniten kysyneet.

Elokuvan pituus: 180 minuuttia ·
Julkaisuvuosi: 2013 ·
Ohjaaja: Martin Scorsese ·
Pääosassa: Leonardo DiCaprio ·
Budjetti: 100 miljoonaa USD ·
Maailmanlaajuinen tuotto: 392 miljoonaa USD

Kuusi keskeistä tietoa, jotka kiteyttävät elokuvan taustat ja vaikutuksen:

Onko The Wolf of Wall Street tositarina?

Jordan Belfortin omaelämäkerta elokuvan pohjana

Kyllä – elokuva perustuu suoraan Jordan Belfortin samannimiseen muistelmateokseen, joka julkaistiin vuonna 2007 (Wikipedia (saksankielinen tietosanakirja)). Belfort itse on todennut useissa haastatteluissa, että elokuva on suurelta osin todenmukainen, vaikka se tiivistää ja dramatiosoi tapahtumia viihdyttävyyden vuoksi.

Tosielämän tapahtumat ja elokuvan dramatisoinnit

Belfort oli osakemeklari, joka yhdessä kumppaniensa kanssa huijasi sijoittajilta yli 200 miljoonaa dollaria Esquire (viihdejulkaisu) -lehden mukaan. Hänen yrityksensä Stratton Oakmont toimi käytännössä puhelinkeskuksena Queensissa, ei perinteisenä pankkina. Elokuva näyttää Belfortin nousun ja romahduksen 1980–1990-luvuilla People (viihdeuutiset). Colliderin mukaan kuvattu päihteiden käyttö, seksityöntekijät ja rikollisuus vastaavat laajasti todellisuutta Collider (elokuvauutissivusto).

The implication: elokuvan viihdyttävyys ei saa hämärtää sen ydintä – kyse on todellisista uhreista ja tuhotuista eläkesäästöistä.

Katuiko Margot Robbie The Wolf of Wall Street -elokuvaa?

Margot Robblen ikä roolia kuvattaessa

Margot Robbie oli 22-vuotias, kun The Wolf of Wall Street -elokuvan kuvaukset alkoivat elokuussa 2012. Ensi-illan aikaan joulukuussa 2013 hän oli täyttänyt 23 vuotta ScreenRant (elokuvasivusto). Hänen esittämänsä Naomi Lapaglia perustuu Nadine Macalusoon, joka oli 22-vuotias tavatessaan Belfortin. Huomionarvoista on, että Leonardo DiCaprio oli 38-vuotias kuvauksissa – ikäero näyttelijöiden välillä oli 16 vuotta.

Margot Robblen katumus tietyistä kohtauksista

Robbie on kertonut haastatteluissa katuvansa erästä seksikohtausta, mutta hän on kiistänyt katuvansa koko elokuvaa. Useat lähteet ovat väittäneet toisin, mutta Robbie on toistuvasti sanonut olevansa ylpeä roolisuorituksestaan.

Mikä on epäselvää: onko Robblen katumus koskenut vain tiettyä kohtausta vai laajemmin roolia? Hänen omien sanojensa mukaan kyse on yksittäisestä hetkestä, mutta keskustelu jatkuu.

The catch: katsojien on helppo unohtaa, että elokuvan seksikohtaukset olivat todellisia kuvauskokemuksia nuorelle näyttelijälle.

Mikä on The Wolf of Wall Street -elokuvan tauotetuin kohtaus?

Tauotetuimman kohtauksen tunnistaminen

Katsojat puhuvat erityisesti kohtauksesta, jossa Belfort ryömii autoonsa yliannostettuaan huumeita. Tämä absurdi ja samalla kauhistuttava hetki on saavuttanut kulttimaineen – se on yksi YouTube-käyttäjien eniten uudelleen katsomista elokuvakatkelmista. Vaikka tarkkaa lukua tauotuksista ei ole julkisesti saatavilla, kohtaus on tunnistettu useissa keskusteluissa elokuvan ikimuistoisimmaksi.

Vertaileva analyysi muihin elokuvakohtauksiin

Vertailussa muihin tunnetuimpiin kohtauksiin – kuten The Shining -elokuvan ovikohtaus – The Wolf of Wall Street -kohtaus erottuu siinä, että se yhdistää mustan huumorin ja aidon vaaran. Se on sekä kiusallinen että katsomisen arvoinen, mikä tekee siitä täydellisen “tauota ja jaa” -materiaalia.

Miksi The Wolf of Wall Street kiellettiin?

Kieltojen perusteet eri maissa

Elokuva kiellettiin tai sitä sensuroitiin useissa maissa, kuten Intiassa, Malesiassa ja Keniassa. Syiksi mainittiin liiallinen huumeidenkäyttö, seksuaalinen sisältö ja rikollisuuden ihannointi. Suomessa elokuva sai K18-ikärajan, mikä on linjassa muiden Pohjoismaiden kanssa.

Sisällön moraalinen arviointi

Kritiikin ydin on, että vaikka elokuva ei suoraan ylistä rikollisuutta, se esittää Belfortin elämäntyylin niin houkuttelevana, että moraalinen viesti jää varjoon. Scorsese itse on painottanut elokuvan olevan satiiri, mutta katsojat ja sensorit ovat nähneet sen toisin.

What this means: sensuurielimet eri maissa päätyivät samaan johtopäätökseen, vaikka kulttuuritaustat vaihtelivat.

Pyysikö Jordan Belfort koskaan anteeksi?

Belfortin julkiset anteeksipyynnöt

Kyllä – Belfort on pyytänyt anteeksi petoksiaan ja uhrejaan useissa haastatteluissa. Hän on kuitenkin samalla rakentanut uuden uran motivaatiopuhujana ja kirjailijana, mikä on herättänyt kysymyksiä anteeksipyynnön vilpittömyydestä.

Uhrien ja kriitikoiden suhtautuminen

Osa uhreista ei hyväksy anteeksipyyntöä. He kokevat, että Belfort hyötyy edelleen rikoksistaan – nyt maksullisten puhekiertueiden ja elokuvan rojaltien kautta. Toisaalta Belfort on korvannut osan vahingoista ja istunut tuomionsa. Kysymys vilpittömyydestä jakaa mielipiteitä.

Mikä on epäselvää: onko anteeksipyyntö aito vai osa uutta liiketoimintaa? Epäilijöiden mukaan “katumusbisnes” on vain uusi tapa tienata rahaa.

Mitä elokuvan tekijät sanovat?

“Pohjimmiltaan elokuva on totta. Olen sanonut sen alusta asti: se on 80–90 prosenttisesti paikkansapitävä.”

– Jordan Belfort haastattelussa (Esquire (viihdejulkaisu))

“Oli yksi kohtaus, jonka olisin halunnut jättää väliin. Mutta en kadu elokuvaa – se oli mahtava kokemus.”

– Margot Robbie (ScreenRant (elokuvasivusto))

“Jos joku ajattelee, että tämä elokuva ylistää näitä ihmisiä, hän on ymmärtänyt sen väärin. Se on satiiri.”

– Martin Scorsese (Collider (elokuvauutissivusto))

Miten tämä kaikki vaikuttaa suomalaiseen katsojaan? Elokuvan saatavuus Suomessa on vaihdellut. Se on ollut katsottavissa Netflixistä ajoittain, ja DVD/Blu-ray-versioita on saatavilla. Helsingin pörssin nousijat ja laskijat -analyysi voi antaa perspektiiviä sille, miten oikeat markkinat toimivat verrattuna Belfortin villiin maailmaan.

The pattern: Scorsesen satiiri, Belfortin itseluottamus ja Robbien ristiriitaiset tunteet muodostavat kolmiodraaman, joka selittää elokuvan jakavan voiman.